Designmuseossa Helsingissä on paraikaa hieno, modernismia esittelevä näyttely. Kun muutama viikko sitten tutustuin siihen, kiinnostuin nimenomaan väreistä. Ihailin niiden rohkeaa ja runsasta käyttöä eri vuosikymmenillä. 20-luvun kuvakudoksessa on samaa hehkuvaa oranssia, joka 50- ja 60-luvun suomalaisessa lasissa loistaa turkoosin, koboltinsinisen ja punaisen rinnalla. Bauhausin väreiksi luetellaan sininen, punainen ja keltainen, ja niillä herkuttelivat myös ensimmäisten muovituotteiden suunnittelijat.

Reagoin väreihin, koska olimme juuri keskustelleet toimituksessa valkoisella sisustamisesta. Olin pyytänyt toimittaja Paula Hietarantaa kirjoittamaan jutun ja etsimään syitä siihen, miksi niin moni koti sisustetaan nykyisin lähes kokonaan valkoiseksi. Vielä muutama vuosi sitten ihmeteltiin valkoisia sohvia. Nyt kodit ovat valkoisia yltä päältä.

Sisustuslehden tekijälle kysymys valkoisuudesta on vastauksen arvoinen, sillä tuskin mikään muu asia jakaa lukijoiden mielipiteitä yhtä rajusti. Enin kritiikki, jota saamme, koskee valkoisia koteja. Osa lukijoista pitää niitä epätodellisina, kylminä ja etäisinä, ja valkoisia sisustuksia esittelevää sisustuslehteä he moittivat hienostelevaksi ja tosielämälle vieraaksi.

Moitteista voisi ottaa opiksi, ellei itse näkisi asian toista puolta. Etsiessämme koteja kuvattavaksi Glorian Kotiin seulomme kymmeniä ja taas kymmeniä vaihtoehtoja. Valtaosa seulassa pyörivistä kodeista on nykyisin enemmän tai vähemmän valkoisia. Trendi on vahva!
Sivuilla 96-99 haemme siihen syitä. Vai onko kyse sittenkään trendistä, niin kuin Paula Hietaranta päätyy pohtimaan? Kodin sisustamisessa on usein mukana muotivillityksiä vahvemmat tunteet ja tarpeet.

Itse rakastan värejä, ja oma kotini on niitä täynnä. Modernismi-näyttelyyn menen vielä toisenkin kerran saamaan energisoivaa väriterapiaa!

Minna Juti